Talven riemuja

Tällä on teknisesti ottaen talvi, mikä näillä (37-40 S) leveysasteilla tarkoittaa sitä, että aamulämpötila on 4-8 astetta ja päivälämpötila 12-16 astetta. Valtameren rannalla kun ollaan, niin sateita saattaa tulla ja mennä useampiakin päivän aikana. Tai sitten ei. Paikallisesta ilmastosta on sanottu mm. että kaikki neljä vuodenaikaa voi kokea yhden päivän aikana, ja että Melbournessa ei ole neljä vuodenaikaa, vaan kuusi. Joka tapauksessa ääri-ilmiöt ovat nyt muotia, ja ilmisesti vietämme täällä kylmintä heinäkuuta ever. Joka tapauksessa parille lenkille olisi hyvin voinut mennä sortseissa ja t-paidassa, pitkissä juoksukamoissa on tullut liian kuuma.

Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet paikallisten lasten talvilomaa, josta johtuen täällä on ollut paljon lapsille suunnattuja aktiviteetteja joka paikassa. Niipä olemme joutuneet välttelemään kaikkia museoita ja näyttelyitä ja siirtäneet niissä vierailun myöhemmäksi.  Viime torstaina oli kuitenkin pakko käydä pätemässä paikallisessa jäähallissa luistelun merkeissä. Jäähalli sijaitsee viimekertaisen asuinpaikkamme Docklandsin takanurkassa, ja reitti sinne on ovelasti liputettu Waterfrontin ostoskeskuksen läpi. Hellyttävästi (suomalaisnäkökulmasta) 4-12-vuotiaille pikkulapsille on järjestetty matkan varrelle mahdollisuus myös lumileikkeihin. Jostain syystä meidän pikkulapsi ei innostunut tuosta loskakasasta.

Melbournen jäähalli on Australian talviolympiajoukkueen harjoituspaikka ja maineikkaan Melbourne Ice -jääkiekkojoukkueen kotihalli.

Olimme varautuneet pitkiin jonoihin ja ostaneet liput etukäteen. Kyltitys ovella oli niin heikkoa, ettemme löytäneet ennakkovaraajille luvattua vip-sisäänkäyntiä, vaan puikahdimme sisään krääsämyymälän takaovesta. Ilman lippuakin olisi siis onnistunut. Vuokraluistimet olivat tietysti tylstä mutta onneksi jääkin oli puolisulaa, joten saimme reilun tunnin luistelut aikaiseksi tunnelmaltaan hyvässä sinisessä jäähallissa, jossa DJ soitteli hyvää menomusaa.

Icecat kävi korjaamassa jäätä tunnin välein

Katsoimme luistelun lomassa myös puolen tunnin Ice Age 4 -shown, jonka kohderyhmän iän perheen nuorinkin ylitti ainakin seitsemällä vuodella. Kustannusten hillitsemiseksi olimme ottaneet mukaan omat eväät, joiden nauttiminen hallin penkeillä onnistui hyvin jäädytystauon aikana. Paluumatkalla sekä Neelan että Ossin mukaan tarttui hyviä ostoksia kauppakeskuksesta, kun taas allekirjoittaneen itsehillintä piti loppujen lopuksi hyvin.

Viikonlopuksi ei juuri ole suunnitelmia, perjantaina Shauny tulee illalla lapsenvahdiksi ja Atte ja minä menemme Aten täkäläisen yhteistyökumppanin Mark Burgmanin kutsumana University Housen perjantaiolusille. Ensi viikolla katseet kääntyvätkin sitten tropiikkin päin.